Kolesteroli ja terveys

Mitä kolesteroli on?

Kolesteroli on rasvamainen aine, jota elimistö tarvitsee solujen rakennusaineena ja hormonien tuotannossa. Kolesteroli syntetisoituu maksassa ja sitä saadaan myös ravinnosta, erityisesti eläinperäisistä tuotteista. Kolesteroli kulkee veressä lipoproteiinien eli rasva-valkuaisaine-yhdisteiden mukana. Lipoproteiineja on useita eri tyyppejä, jotka eroavat toisistaan kooltaan, tiheydeltään ja koostumukseltaan.

Tärkeimmät kolesterolia kuljettavat lipoproteiinit ovat: LDL eli “huono” kolesteroli: LDL-lipoproteiinit ovat suhteellisen pieniä ja tiheitä, ja niissä on paljon kolesterolia ja vähän triglyseridejä. LDL-lipoproteiinit kuljettavat kolesterolia maksasta kudoksiin, ja jos niitä on liikaa, ne voivat kertyä valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa valtimonkovettumistautia. Valtimonkovettumistauti on sydän- ja verisuonitautien yleisin syy, ja se voi johtaa sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. LDL-kolesterolin suositeltu pitoisuus veressä on alle 3 mmol/l, ja suuren riskin henkilöillä alle 1,8 mmol/l.

HDL eli “hyvä” kolesteroli: HDL-lipoproteiinit ovat suhteellisen suuria ja löysiä, ja niissä on vähän kolesterolia ja paljon triglyseridejä. HDL-lipoproteiinit kuljettavat kolesterolia pois kudoksista, esimerkiksi valtimon seinämästä, takaisin maksaan, jossa se hajoaa ja poistuu elimistöstä. HDL-kolesteroli suojaa valtimoita ja ehkäisee valtimonkovettumistautia. HDL-kolesterolin suositeltu pitoisuus veressä on yli 1 mmol/l.

VLDL eli “erittäin huono” kolesteroli: VLDL-lipoproteiinit ovat suurimpia ja löysimpiä, ja niissä on paljon triglyseridejä ja vähän kolesterolia. VLDL-lipoproteiinit kuljettavat triglyseridejä maksasta kudoksiin, ja niiden määrä veressä kertoo rasva-aineenvaihdunnan häiriöstä. VLDL-lipoproteiinit muuttuvat verenkierrossa LDL-lipoproteiineiksi, joten ne lisäävät myös valtimonkovettumistaudin riskiä. VLDL-kolesterolin suositeltu pitoisuus veressä on alle 0,77 mmol/l.

IDL eli “välitiheä” kolesteroli: IDL-lipoproteiinit ovat kooltaan ja tiheydeltään LDL- ja VLDL-lipoproteiinien välissä, ja niissä on sekä kolesterolia että triglyseridejä. IDL-lipoproteiinit ovat VLDL-lipoproteiinien hajoamistuotteita, ja ne muuttuvat verenkierrossa LDL-lipoproteiineiksi. IDL-kolesterolin suositeltu pitoisuus veressä on alle 0,3 mmol/l.

Chylomikronit eli “rasvapallot”: Chylomikronit ovat suurimpia ja löysimpiä lipoproteiineja, ja niissä on hyvin paljon triglyseridejä ja hyvin vähän kolesterolia. Chylomikronit kuljettavat ravinnosta saatua rasvaa suolistosta kudoksiin, ja niiden määrä veressä vaihtelee aterioiden mukaan. Chylomikronit eivät ole suoraan yhteydessä valtimonkovettumistautiin, mutta niiden hajoamistuotteet voivat lisätä LDL-kolesterolia.

Korkean kolesterolin oireet

Korkea kolesteroli ei yleensä aiheuta selviä oireita, mutta se voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Korkean kolesterolin voi tunnistaa verikokeella, joka mittaa eri kolesterolityyppien pitoisuudet veressä. Näitä ovat LDL kolesteroli, HDL kolesteroli, VLDL eli kolesteroli ja IDL eli kolesteroli. Joissakin tapauksissa korkea kolesteroli voi aiheuttaa näkyviä oireita, kuten: silmäluomien ympärillä olevat kellertävät kyhmyt (xanthelasma) valkoinen rengas iiriksen ympärillä (arcus lipoides) jänteiden muhkuraiset rasvakertymät (ksantoomat), joita esiintyy yleensä akillesjänteessä ja kämmenselän jänteissä. Nämä oireet johtuvat kolesterolin kertymisestä ihon alle tai silmiin. Ne eivät ole vaarallisia, mutta ne voivat viitata korkeaan kolesterolitasoon ja valtimonkovettumataudin kehittymiselle. Korkea kolesteroli voi myös aiheuttaa epäsuoria oireita, jotka johtuvat valtimoiden ahtautumisesta ja hapenpuutteesta eri kudoksissa. Näitä ovat esimerkiksi: rintakipu, puristava tunne tai hengenahdistus rasituksessa (angina pectoris) sydänkohtaus, joka ilmenee voimakkaana rintakipuna, hikoiluna, pahoinvointina ja heikkoutena aivohalvaus, joka ilmenee äkillisenä puhevaikeutena, halvaantumisena, näköhäiriönä tai tajunnan menetyksenä, jalkojen kipu, väsymys tai tunnottomuus kävellessä, portaita noustessa tai juostessa (katkokävely). Nämä oireet johtuvat siitä, että korkea kolesteroli on aiheuttanut valtimoiden seinämiin plakkia, joka estää veren virtausta sydämeen, aivoihin tai jalkoihin. Nämä oireet ovat vakavia ja vaativat välitöntä lääkärin hoitoa.

Kolesterolin tehtävä elimistössä, ja miten optimoida kolesteroliarvot

Kolesteroli ei ole aina haitallista. Kolesteroli on elimistölle välttämätön aine, jota tarvitaan esimerkiksi solukalvojen rakennusaineena, hormonien tuotannossa, sappihappojen muodostuksessa sekä D-vitamiinin tuotannossa. Kolesteroliarvoihin voi vaikuttaa elintavoilla ja tarvittaessa lääkityksellä. Terveelliset elintavat ovat tärkeitä kolesterolin hallinnassa, sillä ne voivat alentaa LDL-kolesterolia ja VLDL-kolesterolia ja nostaa HDL-kolesterolia. Terveellisiin elintapoihin kuuluvat: Kasvisrikas ruokavalio, jossa on hyvä rasvan laatu, riittävästi kuitua ja vähän ruoan sisältämää kolesterolia, alentaa LDL-kolesterolia ja VLDL-kolesterolia ja nostaa HDL-kolesterolia. Säännöllinen liikunta parantaa rasva-aineenvaihduntaa, vähentää kehon rasvamassaa ja alentaa LDL-kolesterolia ja VLDL-kolesterolia. Liikunta myös kohottaa mielialaa ja syntyy hyvä kierre. Riittävä määrä levollista unta on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys. Uni antaa keholle mahdollisuuden palautua sen kokemista rasitteista. Unenpuute voi heikentää insuliiniherkkyyttä ja lisätä LDL-kolesterolia ja VLDL-kolesterolia.

Alkoholi, tupakka ja huumeet ovat haitallisia kolesterolille ja sydämelle. Alkoholi nostaa triglyseridejä, jotka ovat toinen rasva-aineenvaihdunnan häiriön merkki. Tupakka vähentää HDL-kolesterolia ja lisää valtimoiden tulehdusta. Huumeet voivat aiheuttaa sydänkohtauksia ja rytmihäiriöitä. Krooninen stressi johtaa terveysongelmiin, koska se aiheuttaa haitallisia fysiologisia muutoksia elimistössä (esim. kortisolipitoisuuden nouseminen) ja altistaa myös terveyden kannalta epäedullisille käyttäytymismalleille (esim. alkoholin käyttö). Stressiä voi hallita esimerkiksi rentoutumisharjoituksilla, hengitystekniikoilla ja positiivisella ajattelulla. Jos kolesteroliarvot eivät kuitenkaan parane riittävästi elintapamuutoksilla, lääkäri voi määrätä kolesterolilääkityksen, joka tehostaa kolesterolin poistumista maksasta tai estää sen imeytymistä suolistossa. Lääkitys ei kuitenkaan korvaa elämäntapojen merkitystä, vaan niitä tulisi noudattaa yhdessä lääkkeiden kanssa.

Kolesteroli ja tulehdus

Tulehdus on tila, jossa elimistö reagoi johonkin ärsykkeeseen, kuten infektioon, vammaan tai stressiin tuottamalla tulehdusvälittäjäaineita, jotka aktivoivat immuunijärjestelmää. Tulehdus voi olla hyödyllinen, jos se on lyhytaikainen ja paikallinen, mutta haitallinen, jos se on pitkäaikainen ja laaja-alainen. Tulehdus vaikuttaa kolesterolin käyttäytymiseen monella tavalla. Tulehdus voi esimerkiksi: Lisätä LDL-kolesterolin hapettumista, jolloin se muuttuu haitallisemmaksi ja tarttuu helpommin valtimoiden seinämiin. Heikentää LDL-reseptorien toimintaa, jolloin LDL-kolesteroli ei pääse takaisin maksaan, vaan kertyy verenkiertoon. Heikentää HDL-kolesterolin toimintaa, jolloin se ei pysty kuljettamaan kolesterolia pois valtimoiden seinämistä, vaan jää niihin. Lisätä VLDL-kolesterolin ja triglyseridien tuotantoa maksassa, jolloin rasva-aineenvaihdunta häiriintyy. Häiritä kolesterolin synteesiä ja hajoamista, jolloin kolesterolin tasapaino järkkyy. Tulehdus siis lisää kolesterolin ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden riskiä, jotka puolestaan lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tämän vuoksi on tärkeää ehkäistä ja hoitaa tulehdusta terveellisillä elintavoilla, kuten kasvisvoittoisella ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla, riittävällä unella, haitallisten aineiden välttämisellä ja stressin säätelykeinoilla.